Yhteenveto V2-kurssin palautteesta 2001

2. Luento-opetus

    1  2  3  4  5
       1  5  9

3. Harj.

    1  2  3  4  5
       1  7  7

4. Vaikein kolmannes

    1  2  3
    4  3  4

9. V3 Matlab vai ei

Vastustan jyrkästi -2 ,..., kannatan lämpimästi 2

    -2  -1   0  1   2  
     1   4   4  4

9. V3, aihe-ehdotuksia, muuta matikkaa

• Tilastotiedettä
• Lukuteoriaa, logiikkaa
• FFT, wavelet, numeriikkaa

Valinnaisia lisäkursseja (no 10)

• Diskreetti matematiikka
• todennäköisyyslaskenta
• logiikka

Muutamia kommentteja tyyliin: Absurdia opetella Maplea, kun sitä ei kokeissa kysytä.

Vastaväite: Koetilanne on hyvin erikoinen, siinä on pakko tyytyä lyhyisiin pikkutehtäviin, jotka on ratkaistava nopeasti. Harjoitus/projektityö testaa aivan erityyppistä osaamista, pitkäjänteisempää asiaan paneutumista. Se on lähempänä oikeaa elämää. Ajatukseni on, että osassa harjoitustehtäviä testataan niitä osaamisen puolia, joita koetilanteessa ei ole mahdollista testata.

Ehkäpä tuo koko kouluaikaa varjostava ylioppilaskirjoituspeikko on tehnyt tehtävänsä, ajatellaan, että kokeissa saatu pistemäärä mittaa ihmisen kaikki todelliset kyvyt ja ominaisuudet.

Kevään kokemusten ja näiden palautteiden johdosta olen silti taipuvainen muuttamaan pistelaskua systeemiin 30/70 nykyisen 40/60 sijasta ja myös lisäämään perinteisten tehtävien osuutta siihen tapaan, jonka jo aloitin V2-kurssin loppupuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että harjoitustöistä/tehtävistä palkitaan yhtälailla kuin ennen, mutta välikokeiden painoarvoa lisätään, jolloin mahdollisuus hyvään arvosanaan on myös hiukan pienemmällä tehtäväpanostukella.

Projektitöistä en kylläkään halua luopua, mutta kenties voitaisiin toimia enemmän siihen tyyliin, että sillä annetaan vaihtoehtoinen mahdollisuus parantaa arvosanaa. Projektityön ei tarvitse olla laaja, eikä se myöskään merkitse pelkkää ohjelmointia. Toki ohjelman käyttö on yleensä tarpeen jossain osassa työtä. Yksi hyvä kokemus oli tältä keväältä ja edelliseltä V2/V3-kurssilta eräitä muita. Tuntuu, että projektiin tarttuneille se on saattanut olla kaikkein antoisinta osaa kurssista. Myös infolaisille luonteenomainen esityksen rakentaminen www-sivujen, työarkkien, liitutaulun, videotykin ym. yhdistelmänä on mahdollisuus, jota en ainakaan kokonaan haluaisi jättää käyttämättä. Täytyy sanoa oman kokemukseni perusteella, että iv-porukka on tässä suhteessa jopa omaa luokkaansa moniin muihin verrattuna.

7. Kirjoista

Jos haluat harjoitella kotikoneella, ota minuun yhteyttä.

Palautevastauksissa esiintyi hyvä kysymys:

Miksi sitten opettelemme Maplea, kun Matlab on niin erinomainen ohjelma? .

Juttu on sellainen, että ohjelmien joukko on vain osittain järjestetty. Maplella voi tehdä ihmeellisiä asioita (symbolilaskentaa), josta Matlab- käyttäjä ei voi uneksiakaan. Lisäksi Maplen kaunis graafinen käyttöliitymä on aika houkutteleva verrattuna Matlabin vaatimattomaan tekstipohjaiseen.

Toisaalta Matlab on numeerisessa matriisilaskennassa paljon tehokkaampi ja myös helppokäyttöisempi. Sillä voi silmänräpäyksessä tehdä pitkien vektoreiden Fourier-muunnoksia jne., jne. Esim. signaalinkäsitelyssä se on yliveto. Muistakaamme myös vaikka Antin tekemää kuvatiedoston pakkausprojektia, jossa kuvamatriisille tehtiin SVD. Matlabissa on paljon sellaista valmista työkalua, jolla hommat voidaan tehdä alusta loppuun, eikä vain sanoa, että jos saisimme jpeg-kuvasta matriisin, niin homma jatkuisi näin..

Siinä on myös selkeämpi ja johdonmukaisempi matriisi/vektoriajattelu sisäänrakennettuna. Matlab on Maplen tavoin tulkkaava systeemi, sitä voidaan siten käyttää samalla tavoin "laskintyylisesti", eli se ei ole sen enempää (eikä vähempää) "ohjelmointia" vaativa kuin Maplekaan.

9. Aihe-ehdotuksista